Elle danse seule

Viikonloppuna olin niin reipas muuten, että energiaa ei riittänyt enää blogille, mutta nyt sitten palaamme vähän ajassa taakse päin. Työviikon kohokohta oli ihanassa vanhassa kahvilassa/ valintamyymälässä vietetty reflection day. Paikka oli suljettu meitä varten ja vietettiin siellä päivä puhuen feminismistä ja syöden herkkuja. Tarjolla oli muun muassa ihanaa lammascurrya ja kakkuja. Aika selittömättömästi nämä mun työviikon kohokohdat tuntuu aina liittyvän kakkuihin.... Ehkä olen väärällä alalla tai oikealla, kun sitä kakkua kuitenkin on ollut tarjolla harvasen viikko.

Kuvat ovat jälleen kerran huonoja eivätkä paljasta koko ihanuutta, mutta tälläistä taidetta oli siis paikan seinillä. Tunnelman kruunasi levysoittimesta kantautuva jazz ja himmeä valaistus.

Täskäkään kuvasta ei juuri selvää saa, mutta paikassa myytiin siis myös ihan tavallisia hedelmiä ja muita ruokatarvikkeita.

Ehkäpä syynä oli perjantaina vietetty rento työpäivä, mutta vikonloppuna aktivoiduin Bryssel-turismin saralla. Okei, katsastin myös muutamia kirppareita, mutta onhan nekin tavallaan nähtävyyksiä... Kuvassa kuitenkin torni, joka osui tielleni vaelluksillani.

Kiinnitin myös huomiota erikoisiin katulamppuihin, joita täältä löytyy runsain mitoin. Kuvassa yksi esimerkki.

Kuvassa kuuluisan art nouveau arkkitehdin Victor Hortan kotitalo, jonka herra on itse suunnitellut. Nykyään talo on museo ja huonekaluineen kaikkineen ehdottomasti vierailun arvoinen. Ohimennen napattu turisti(n sisältävä)kuva ei tee talolle oikeutta. Samalta kadulta museon kanssa onnistuin paikallistamaan myös superhyvän ja edukkaan kirparin, joten eipä ollut todellakaan turha reissu. Yritin äsken kuvailla kirppislöytöjäni, mutta valaistusolosuhteet olivat niin huonot ettei se onnistunut, joten ne saa jäädä toiseen kertaan.

Sunnuntaina vaelsin ihmettelemään jättimäistä basilikaa. Sisälle en kuitenkaan uskaltautunut viiden euron ryöstöpääsymaksun takia. Ei kiinnosta niin paljoa tuo katolisen kirkon tukeminen.

Matkalla basilikaan törmäsin ensimmäistä kertaa kanaaliin. Kanaalin varsi oli koristeltu erivärisin viirein, mikä toki insproi moninaisiin taidekuviin, joilta armeliaana sieluna säästän teidät.

Eilen olin katsomassa norjalaista kings of convinienceä ja oli hyvä! Keikan jälkeen toinen bändin pojista kutsui kaikki after partyille kasvititeellisen puutarhan kasvihuoneessa sijaisevaan baariin. Herra itse toimi dj:nä, joten pakkohan se oli vähän tanssahdella. Nyt kiitän onneani siitä, että huomenna on ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivä, eikä tarvitse mennä töihin ja saa nukkua!

siis bonne nuit!