Viime viikonloppuna Häme- kerho kokoontui Uppsalaan viettämään loistokasta reunionia. Oli hienoa ja laadukasta. Kuvat puhukoot puolestaan.
Ruotsin matkaajien potretti.
Saatiin nauttia pätevästä opastuksesta, jota ei ehkä osattu arvostaa tarpeeksi. Taustalla näyttää olevan kälätys käynnissä.
Pusuttelua joen varrella.
Lyhyys- ja pituusrajoitteisten kokous. Myös Uppslalassa majaa pitävä Topi sulostutti Häme- kerhoa seuraallaan.
Kahvila- ihanuutta.
Jee, on se hieno. Miks Lunndissa ei oo mitään yhtä kivaa.
Kahvilailoa.
Hierova tuoli kruunasi riemun.
Herutellaan vaan. Kuvassa näkyy myös mun pahennusta herättäneet haaremihousut.
Marttinipullon yllättävän nopea hupeneminen herätti myös pahennusta.
Sitten olikin taas aika syödä. Kreikkalaista, nam.
Ja juoda.
sekä heruttaa.
Seuraava päivä aloitettiin brunssin merkeissä.
Yhden ihmisen tähteet. Kaikkea piti maistaa. Buffetti- konsepti ei oikein sovi suomalaisille. Toisaalta ruotsalaisten on hyvä nakertaa sitä mustikan puolikasta kun niillä ei ole ollut sotaa, pula-aikaa yms. muita sielua jalostavia, mutta ahneuteen johtavia kansallisia traumoja
Reissun päätteeksi oli tilaa vielä piirakalle. Reissu koostui siis lähinnä syömisestä, juomisesta sekä taukoamattomasta kälätyksestä. Iloista oli, että vaikka kaikkien kerholaisten yhteisestä kohtaamisesta oli jo kuukausia kaikki oli kuitenkin ihan niinkuin ennenkin, eikä jutun juurta tarvinnut todellakaan etsimällä etsiä. Säälin kyllä niitä ruotsalaisia jotka meidän mölinästä joutuivat kärsimään, niiden onni etteivät ymmärtäneet sanakaan.
Ruotsin matkaajien potretti.
Saatiin nauttia pätevästä opastuksesta, jota ei ehkä osattu arvostaa tarpeeksi. Taustalla näyttää olevan kälätys käynnissä.
Pusuttelua joen varrella.
Lyhyys- ja pituusrajoitteisten kokous. Myös Uppslalassa majaa pitävä Topi sulostutti Häme- kerhoa seuraallaan.
Kahvila- ihanuutta.
Jee, on se hieno. Miks Lunndissa ei oo mitään yhtä kivaa.
Kahvilailoa.
Hierova tuoli kruunasi riemun.
Herutellaan vaan. Kuvassa näkyy myös mun pahennusta herättäneet haaremihousut.
Marttinipullon yllättävän nopea hupeneminen herätti myös pahennusta.
Sitten olikin taas aika syödä. Kreikkalaista, nam.
Ja juoda.
sekä heruttaa.
Seuraava päivä aloitettiin brunssin merkeissä.
Yhden ihmisen tähteet. Kaikkea piti maistaa. Buffetti- konsepti ei oikein sovi suomalaisille. Toisaalta ruotsalaisten on hyvä nakertaa sitä mustikan puolikasta kun niillä ei ole ollut sotaa, pula-aikaa yms. muita sielua jalostavia, mutta ahneuteen johtavia kansallisia traumoja
Reissun päätteeksi oli tilaa vielä piirakalle. Reissu koostui siis lähinnä syömisestä, juomisesta sekä taukoamattomasta kälätyksestä. Iloista oli, että vaikka kaikkien kerholaisten yhteisestä kohtaamisesta oli jo kuukausia kaikki oli kuitenkin ihan niinkuin ennenkin, eikä jutun juurta tarvinnut todellakaan etsimällä etsiä. Säälin kyllä niitä ruotsalaisia jotka meidän mölinästä joutuivat kärsimään, niiden onni etteivät ymmärtäneet sanakaan.
3 kommenttia:
<3 <3 <3 <3
eli: sydän. ymmärrät varmaan sanomani. oli megaihkua viettää teidän kanssa aikaa. vaikka muistinkin taas, kuinka lapsellinen kiukuttelijamatkakumppani joskus olen.
kuvat oli myös tosi ihania. ja kuvasi oikeita asioita - ruokaa ja herutusta. mun mielestä juomaa olisi voinut vielä kyllä enemmänkin olla! toivon sinne lundiin kyllä vielä pääseväni.
sydän.
ainiin, ja:
käkätin vaikka kuinka kauan perusteluasi meitin ja heitin (svenskat siis) eroihin ja sitä mustikan puolikasta. ah.
siis mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että sekä herutus että kälätys on hämekerhon erikoisalaa, ei kukaan vaan tee sitä niin hyvin. ja vähänks kaikki oli ihanan näköisiä/näköistä!
Lähetä kommentti